TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU
Suomen hallitusohjelmasta puuttuvat keinot, joilla luodaan Suomeen talouskasvua. Hallituksen voimavarat menevät leikkaussaksien heiluttamiseen ja työntekijöiden aseman heikentämiseen, kun viisaiden päättäjien pitäisi suunnata kykynsä investointien hankkimiseen Suomeen, maamme markkinoimiseen maailmalla ja ostovoiman kasvattamiseen kotimaassa.
Kaikki eivät anna madonlukujen tainnuttaa itseään, vaan tuovat sinnikkäästi esiin Suomen vahvuuksia maailmalla.
- Suomella on valtavat mahdollisuudet valmistaa kemikaaleja - ja meillä on potentiaalia tuottaa valtavasti nykyistä enemmän sähköä. Suomesta ei lopu sähkö, jota riittää jopa vientiin, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) energiajärjestelmiä tutkivasta tiedekunnasta kertoo.
Suomella on kaikki avaimet käsissään, joilla voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla ja kansakuntana tulevaisuudessa. Muutoksen juna on lähtenyt liikkeelle ja nyt ei saa jäädä asemalle seisomaan.
- Meillä on Suomessa tapana olla pessimistejä ja ripotella tuhkaa päällemme. Meillä on kansana hieman tapa, ettemme usko itseemme. Energiajärjestelmää ja koko yhteiskuntaa koskeva muutos on pitkä ja iso prosessi, mikä ei tapahdu vuodessa, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen näkee kauas.
Kansikuvassa UPM:n Lappeenrannan biotuotejalostamo, kuva: Sami Kulju/UPM
Kuvassa alla tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) energiajärjestelmiä tutkivasta tiedekunnasta. Kuva: LUT
Tuotteita ja palveluita on myös myytävä. Tutkimusjohtaja Laaksonen pakkasi vuoden lopussa laukkunsa ja lähti Düsseldorfiin Saksan kauppakamarin vieraaksi esittelemään suomalaista osaamista ja tekniikkaa. Suomessa on sähköä mitä myydä ja Saksassa pulaa energiasta.
- Suomen viesti ulkomailla kuuluu: Maanne ei pysty tuottamaan teollisuuden tarvitsemaa sähköä riittävästi ja se on kaksi kertaa kalliimpaa, mitä Suomessa. Siksi Suomi voisi tuottaa teille sähköä ja valmistaa teille alkupään kemianteollisuuden tuotteita, joita voitte ostaa ja jalostaa eteenpäin haluamiksenne tuotteiksi.
- Meidän on oltava Suomessa nyt hereillä ja kerrottava muille, että meillä on tarjolla nämä vaihtoehdot ja tänne kannattaa tulla. Suomeen ei tule kukaan, jos he eivät löydä tänne, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen tietää kokemuksesta.
Brysselissä järjestettiin vuosi sitten vetyviikko, jossa olivat paikalla kaikki eri yliopistot ja tutkimuslaitokset Euroopan eri maista. Suomalaiset yritykset loistivat poissaolollaan. Onneksi Suomen yliopistot olivat paikalla.
- Vuosi sitten Brysselin vetyviikolla ei ollut läsnä muita suomalaisia. Kartta oli valkoinen Suomen kohdalta. Tänä vuonna tilanne oli jo toinen.
Voidaan esittää hyvä kysymys: Suomi on Euroopan kärkikastia vetyteknologian kehittämisessä, mutta osaammeko markkinoida ja myydä tuotteitamme?
Kuva alla: Shutterstock
Fingridin tuoreen arvion mukaan sähkön tuotanto ja kulutus voi olla 50 prosenttia suurempi vuonna 2030 ja vuoteen 2035 mennessä jopa kaksinkertainen nykytasoon verrattuna. Tästä syystä Fingrid varautuu sähkön tuotannon ja kulutuksen merkittävään kasvuun.
- Sähkönkulutuksemme kasvaa ja alamme myydä sähköä ulkomaille, mutta määrät eivät ole kovin suuria, energiajärjestelmät tiedekunnan tutkimusjohtaja, LUT-yliopisto, Petteri Laaksonen arvioi.
Huolta ei siis ole. Jo kuluneen vuoden aikana Suomen sähköntuotanto kasvoi merkittävästi.
- Sähköpotentiaalimme on yli 30 kertainen vuoden 2023 tuotantoon verrattuna.
Sähköntuottamisessa tärkeää on vihreä siirtymä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan Suomen vihreän siirtymän investointien kokonaisarvio Suomessa on tällä hetkellä yli 279 miljardia euroa. Monet hankkeista koskevat energiantuotantoa, kuten maa- ja merituulivoimaa, aurinkovoimaa, vetyä ja akkuteklogiaa, joitakin mainitaksemme.
Tulevaisuudessa ei ole yhtä ilman toista. Tuotantoprosessit tarvitsevat toisiaan.
- Riippuvuudet tulevat erilaisiksi kuin ennen: ennen pystyit ostamaan erilaisia raaka-aineita markkinoilta ympäri maailman, mutta jatkossa näemme yhä enemmän yritysten välisiä läheisempiä riippuvuuksia, Laaksonen kuvaa tuotantoprosessien muutosta.
Saman asian nosti esiin UPM:n tuore toimitusjohtaja Massimo Reynaudo, joka totesi tuotantoprosessien kytkeytyvän yhä tiiviimmin toisiinsa tulevaisuudessa. UPM on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja Fortumin jälkeen. UPM:n seuraavat suuret investoinnit eivät ole sellu- tai paperitehtaita, vaan todennäköisesti ihan jotain muuta. UPM:n edellinen toimitusjohtaja Jussi Pesonen visioi sellutehtaiden hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ja niiden jalostamista niin sanotuiksi e-polttoaineiksi. Nykyinen toimitusjohtaja Massimo Reynaudo on kuitenkin varovaisempi ja toteaa, ettei näiden investointien aika ole vielä, hän kertoi Helsingin Sanomissa 19.9.2024.
Kuva alla: UPM:n Kaukaan tehdas. Kuva: UPM
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) on Suomen johtavia tutkimuslaitoksia sähköistyvän energiajärjestelmän tutkimuksessa. LUT:ssa ollaan eri linjoilla UPM:n toimitusjohtajan kanssa ja vaaditaan, että Suomessa tehdään nopeita päätöksiä ja toimia, joilla sellutehtaiden hiilidioksidia saadaan talteenotettua.
- Suomen suuret sellutehtaat, jotka käyvät koko ajan ja tarjoavat suuren pistemäisen hiilidioksidilähteen, josta voidaan valmistaa sähkömetanolia vihreän vedyn kanssa
- Isot sellutehtaat ovat Suomen kilpailuetu biopohjaisen hiilidioksidin lähteenä. Vastaavia suuria pistelähteitä ei ole laajalti maailmassa, energiatehokkuuden professori Jero Ahola LUT:sta kertoi Merimies-lehdessä 4/2024.
Ja nyt seuraa Petteri Laaksosen tärkein viesti Suomelle, joka kannattaa lukea niin eduskunnassa kuin teknologiateollisuudessa, EK:ssa ja Euroopan Unionissa:
- Mikäli emme saa biohiilidioksidiin perustuvaa metanolintuotantoa liikkeelle ja siitä pitää alkaa tehdä olefiineja (tyydyttynyt hiilivety) - jotka ovat kemianteollisuuden raaka-aineita – niin jos metanolintuotantoketjua ei saada aikaiseksi, niin meillä ei ole Suomessa tulevaisuudessa kemianteollisuutta.
Kuulimmeko oikein? Kyllä kuulimme. Väite on kova, mutta tuotantoketjujen keskinäiset riippuvuudet kytkeytyvät toisiinsa, minkä takia hiilidioksidin talteenotto sellutehtaista on Suomelle kohtalonkysymys. Hiilidioksidin talteenottoon teollisuuden savukaasuista on olemassa teknologiaa, jota saa ostaa jo tänä päivänä (esim. Oker, Mitsubishi).
Metanolin käyttö laivapolttoaineena kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Tämän lisäksi metanoli on tärkeä kemianteollisuuden raaka-aine, jota ilman olemme nyhjää tyhjästä tilanteessa.
- Hiilidioksidista – jota on Suomessa paljon sellutehtaissa – voidaan valmistaa biopohjaisia tuotteita, kuten metanolia. Metanolista voidaan valmistaa edelleen muita polttoaineita, kuten kerosiinia, dieseliä ja bensaa. Metanolista voidaan tehdä myös muoveja, liimoja ja liuottimia ja niin edelleen. Tämä on Suomen kilpailuetu muuhun maailmaan nähden.
Kuva alla: UPM/Ville Vauhkonen
LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen summaa:
- Kemianteollisuuden tuotteiden valmistus sellutehtaiden hiilidioksidista voi tuottaa Suomelle – sanotaanko - 20 miljardia vuodessa. Suomen vetyklusteri on puolestaan arvioinut, että teknologiateollisuuden vuosittaisen viennin arvo voisi olla 100 miljardia. Tämä on viisinkertainen summa kemikaaleihin nähden - ja järkyttävän iso mahdollisuus Suomelle!
- Sähköistymisen kautta tapahtuva kasvu on Suomen ainoa kasvumahdollisuus, näkevät Uusiutuvan energian yhdistys, Elinkeinoelämän Keskusjärjestö EK ja Suomen vetyklusteri.
Tarvitsemme nyt rohkeaa päätöksentekoa ja markkinointia sekä toimintaa sen vihreän siirtymän tuotannon edesauttamiseen ja käynnistämiseen. Vihreä siirtymä tuo työtä Suomeen.
- Maailma muuttuu nyt eri tavalla. Ongelma on se, että johto on tottunut toimimaan yhdellä tavalla, ja nyt pitäisi miettiä miten toimitaan uudessa maailmassa. Tämä vaatii uutta ajattelua.
Suomen hallituksen ja yritysjohtajien on keskityttävä nyt investointien hankkimiseen, Suomen markkinoimiseen maailmalla ja ostovoiman kasvattamiseen kotimaassa.
Kuva alla: UPM:n Lappeenrannan biotuotejalostamo, kuva: UPM/Tuomas Uusheimo