TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU
Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka myyminen edes osittain ulkomaiseen omistukseen ei ole tarkoituksenmukaista eikä edistä vesihuoltolain tarkoituksen toteutumista.
Hallitus antoi esityksen laiksi vesihuoltolain muuttamisesta loppukesästä. Esitys tarjoaa ulkopuolisille sijoittajille mahdollisuuden ostaa ja siten omistaa esimerkiksi kunnan vesilaitoksesta 49 prosenttia. Käytännössä siis puolet Suomen vesivaroista voivat olla jatkossa yksityisessä omistuksessa. Vesihuoltolain uudistamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle loppukeväästä 2025. Hallitus esittää, että laki vesihuoltolain muuttamisesta tulisi voimaan jo 1.1.2026.
Miten varmistamme sen, että vettä on jatkossa kaikille suomalaisille saatavilla ilmaiseksi tai kohtuulliseen hintaan. Vastaus kuuluu: emme mitenkään. Vesivarojen yksityisellä omistajalla tai yrityksellä on aina oikeus päättää mihin hintaan ja kenelle hän myy vettä - vai myykö lainkaan.
Suomessa on suuret pohjavesivarannot, jotka houkuttavat rahamiehiä esimerkiksi kuivista Lähi-Idän maista, joissa riittää öljytuloista saatua rahaa, muttei juomavettä. Myös Kiinassa esiintyy pulaa puhtaasta pohjavedestä. Suuret ylikansalliset yhtiöt, kuten Coca-Cola, myyvät tällä hetkellä virvoitusjuomia pullossa, mutta parempi hinta saataisiin varmasti tulevaisuudessa makeasta vedestä, jota ei ole tälläkään hetkellä riittävästi kaikille tarjolla. Veden pullotus ja myyminen on myös suhteellisen yksinkertaista.
Video yllä: Helsinkiläisten hanavesi tulee Päijänteestä, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla. Päijänteen vesipinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä. Päijänteen selkä tarjoaa upeat kansallismaisemat Asikkalassa Pulkkilanharjulla, joka kuohui myrskyn lailla juhannusaattona 22.6.2024. The Times listasi 2024 kesänä 30 viileää matkakohdetta maailmalta, joista yksi on Päijänteen rannalla oleva Heinola Asiakkalan oikealla puolella.
Eduskunnan on helpompi säätää lakeja, kuin perua kerran tehtyjä yrityskauppoja. Jos suuri, monikansallinen yritys tai vaikkapa teknologiamiljonääri saa idean ja hallintaansa lukuisten suomalaisten vesilaitosten osakkeita, on hänellä vahva jalansija maahamme, joka on ja pysyy ja jota on hyvin vaikea perua.
Yle uutisoi 30.10.2024, että maapallon pinta-alasta 48 prosenttia kärsi viime vuoden aikana äärimmäisestä kuivuudesta vähintään kuukauden ajan, arvostettu tiedejulkaisu The Lancetin Countdown-raportti kertoo. Tulevaisuudessa vesipula käy yhä pahemmaksi.
Suomalaisten on varmistettava, että pidämme maamme kansalliset vesivarat omassa omistuksessamme. Jos vesivaramme yksityistetään, joudumme mitä todennäköisimmin ostamaan itse jatkossa pullotettua vettä kalliiseen hintaan, sillä juomavedestä tullaan mahdollisesti näkemään tulevaisuudessa jopa sotia.
Kuva alla: Helsinkiläiset käyvät ongella ja ulkoilevat Vanhankaupunginkoskella, jonka yläjuoksulla sijaitsee Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos.
Pääkaupunkiseudulla asuu reilu miljoona suomalaista. Helsinkiläisten hanoista tulee Päijänteen vettä. HSY-vesihuollolla on alueella kaksi talousvettä valmistavaa laitosta: Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos. Huolestuttavaa olisi, jos 49 prosenttia miljoonan suomalaisen juomavedestä voisi jatkossa valmistaa esimerkiksi ulkomaalainen yhtiö.
Vesihuollon yksityistäminen herättää myös suuria huolia vesihuollon huoltovarmuudesta.
- Vesihuolto on monopoli ja välttämättömyyspalvelu, joten sen myyminen edes osittain, etenkään ulkomaiseen omistukseen ei ole tarkoituksenmukaista eikä edistä vesihuoltolain tarkoituksen toteutumista. Pykälä tulisi muuttaa muotoon, että omistus täytyy säilyä sataprosenttisesti kunnallisessa omistuksessa, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Markus Sunela toteaa Helsingin Sanomissa 6.10.2024.
Myös Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki näkee hallituksen esityksessä vaaran merkkejä.
- Vähemmistöomistuksellakin voi saada merkittävän vaikutusvallan esimerkiksi osakassopimuksen kautta. Omistus voi myös hajaantua niin, että 49 prosentilla saa suurimman omistuksen, Kuoppamäki kertoo Helsingin Sanomissa 7.10.2024.
Yksityinen sijoittaja haluaa todennäköisesti sopia osakassopimuksessa korkeammista tulostavoitteista, kuin mitä vesilaitokselle asetettaisiin, jos se olisi täysin julkisessa omistuksessa.
- Tästä voi seurata, että kuntalaisten vesimaksut nousevat ylöspäin. Juuri tällainen tilanne on ollut Tallinnassa, jossa Tallinnan vesimaksut nousivat merkittävästi, Kuoppamäki toteaa Helsingin Sanomille 7.10.2024.
Kuva alla: Maapallon pinta-alasta 48 prosenttia kärsi vuoden 2023 aikana äärimmäisestä kuivuudesta vähintään kuukauden ajan. Kuivuus aiheuttaa ja tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa konflikteja, kenties jopa sotia. Kuva: Shutterstock
Hallituksen esityksen taustalla laiksi vesihuoltolain muuttamisesta Vesi on meidän -kansalaisaloite KAA 2/2020 vp. Kansalaisaloitteen tavoite oli estää julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen yksityisille toimijoille ja säilyttää nykyinen omistus julkisen sektorin varassa. Kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 nimeä taakseen.
Vesi on välttämättömyyshyödyke, jota tulee olla kaikkien suomalaisten saatavilla. Vesihuolto on yhteiskunnan välttämätöntä infraa ja osa huoltovarmuutta, joka ei sovellu bisneksentekoon.
Merimiehet tietävät, mitä vesipula tarkoittaa. Jos aluksella ei ole ollut vettä, laivan kannelle aseltiin saappaita ja odotettiin, että sopiva sadepilvi osuu kohdalle.
Laiva miehistöineen on suolaisella valtamerellä veden saartama, vaan ei juomakelpoisen veden. Suomessa on suuret ja puhtaat pohjavesivarannot, mutta joudummeko ostamaan vetemme tulevaisuudessa suuryrityksiltä pullotettuna?
Kuva yllä on tekoälyn luoma. Kuva: Adobe Express
Suomi on insinöörien ja tuotekehityksen maa. Suomesta löytyy paljon omaa, suomalaista energia- ja kemianteollisuuden osaamista, joka luo täysin uusia tuotteita perinteisestä vedestä, energiasta sekä metsästä. Yksi tällainen yritys on kokkolalainen start up Innomost, joka tekee teollisuuden sivutuotteesta, koivun kuoresta, raaka-ainetta, jolla voi korvata esimerkiksi öljypohjaisia tuotteita.
Innomostin toimitusjohtaja Tiina Bensky tähtää yritystä kansainvälisille markkinoille, ja nostaa esiin Ylen haastattelussa 31.10.2024 Suomen kansallisaarteen, jonka pohjalta Innomost kehittää täysin uudenlaisia, muovittomia tuotteita.
– Jos Norjan aarre on öljyteollisuus ja kalatalous, niin Suomella se on vesi- ja metsäteollisuus.
Kuva koivuista: Shutterstock