AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko: Rautaesirippu työnantajien ja työntekijöiden väliltä laskettava

Ammattiyhdistysliike on otettava tosissaan. Suomalaiset ammattiliitot ovat valmiita neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja, jos hallitus palaa neuvottelupöytään.

- Olemme tulleet reilusti vastaan – reilusti yli Pitkänsillan.

- Olemme esittäneet asiat, joista haluamme erityisesti keskustella. Asioita ei tarvitse ratkaista yhdessä ja samassa prosessissa, vaan asioita voi tehdä vähitellen neuvotellen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi 6.3.2024.

Lakoille ei ole kuitenkaan vaihtoehtoa, mikäli hallitus katsoo vain elinkeinoelämää politiikkansa kompassina.

- Lakko on viimeinen keino, jolla työntekijät osoittavat mielipiteensä Suomen hallituksen leikkauksiin. Toivottavasti hankala tilanne voidaan välttää. Pallo on pääministerillä.

Kylmä sota jakoi Euroopan kahtia 45 vuotta

SAK:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa oli paikalla AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, joka ei voinut olla ääneen ihmettelemättä.

- Mahtaakohan tällaisen sisäpoliittisen kriisin hakeminen olla kovin järkevää tässä ajassa?

- Meillä on naapurissa Venäjä, joka osoittaa aggressiivisuutta. Ajankohta Suomen hallituksen toimille on siitäkin syystä erikoinen. Päinvastoin tarvitsisimme yhteistyötä.

Keväällä 1940 oli karkausvuosi, kuten tänäkin vuonna. Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin talvisotaa.

- 1940 työntekijät ja työnantajat löysivät toisensa kriisin hetkellä, Kokko muistutti.

1939 Saksan ulkoministeri J. Ribbentrop ja Neuvostoliiton kansankomissaari V. M. Molotov tekivät maiden välille hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Itä-Eurooppa jaettiin maiden kesken. Euroopan ylle laskeutui rautaesirippu. Euroopan jako kahteen osaan kesti toisesta maailmansodasta aina kylmän sodan loppuun, eli 45 vuotta.

- Rautaesirippu suomalaisten työntekijöiden ja työnantajien välillä pitäisi laskea – eikä päästää edes syntymäänkään.

Yleissitovuus romukoppaan ja Suomeen täysin villit työmarkkinat

Suomen hallitus on tekemässä useita leikkauksia, jotka muuttavat peruuttamattomasti suomalaista työelämää. Paikallista sopimista lisätään, mikä johtaa yleissitovuuden romuttumiseen. Hallituksen leikkaukset heijastuvat myös järjestäytyneisiin yrityksiin.

- Jos työehdoista voidaan sopia ilman luottamusmiestä, mahdollistaa se Suomessa täysin villit työmarkkinat. Suomalaiset yrittäjät häviävät kilpailussa, kun hämärätoimijat ovat markkinoilla.

- Miksi Suomen hallitus haluaa mahdollistaa ulkomaisen työvoiman laillisen hyväksikäytön, Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti puolestaan ihmetteli.

Suomessa ovat vallassa tällä hetkellä tahot, jotka katsovat työntekijöiden ansaitsevan liikaa palkkaa.

- Näyttää olevan hallituksen ääneen sanomaton tavoite alentaa palkkoja ja lisätä työaikaa. Miksi muuten koko hallitus on laittanut arvovaltansa peliin, jolla ei ole voitu laskea ja osoittaa minkäänlaisia valtiontalouden tai palkkojen nousua, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puolestaan totesi.

Kuva alla: Merimies-Unioni STOP nyt!-mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024.

Suomeen ollaan luomassa Pohjoismaiden heikointa työttömyysturvaa

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti toi esiin, kuinka työttömyys on huomattavasti lisääntymässä.

- Rakentajista jo neljännes on lomautettuina. Palvelutyötä tekevät puolestaan ovat peloissaan, kun työtunteja ei saa riittävästi.

Työttömyys koettelee osa- ja täysipäiväisesti tuhansia suomalaisia, jotka hallitus on leimannut laiskottelijoiksi, vaikka työtä ei ole riittävästi tarjolla. Samaan aikaan hallitus tekee huomattavia leikkauksia työttömyysturvaan.

- Työttömyysturvan suojaosan poisto voi johtaa työttömillä kokoaikaiseen työttömyyteen. Tähän vielä ansiosidonnaisen päivärahan porrastus päälle.

- Suurimmat kärsivät ovat työttömät lapsiperheet.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström puolestaan toi esiin, että JHL vierastaa lakisääteistä vientimallia, jota ollaan valmistelemassa.

- Matalapalkka-alat ja naisvaltaiset alat tulevat olemaan heikommassa asemassa, kun neuvotellaan palkankorotustasosta.

Pääministerin kutsu työmarkkinaosapuolet koolle ensi perjantaiksi on myönteinen signaali, JHL:n puheenjohtaja totesi ja toivoi, että aidot neuvottelut työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä saadaan vielä aloitettua.