EU:n meriliikenneasetuksesta sopu – Suomen kilpailukyvylle välttämättömän talvimerenkulun erityispiirteet huomioitu

EU:n päätöksentekijät ovat päässeet sopuun uudesta meriliikenne­asetuksesta. Neuvottelujen seurauksena asetuksessa huomioidaan muun muassa talvimerenkulun erityispiirteet, mitä pidetään Suomen kannalta tärkeänä.

Euroopan parlamentti, jäsenmaiden neuvosto ja komissio pääsivät sopuun FuelEU Maritime -meriliikenneasetuksesta. Aamuyön tunneille 22.3.2023 venyneissä tiukoissa neuvotteluissa päätettiin meriliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentämisestä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä lisäämällä. Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) toimi asetuksessa Renew Europe -ryhmänsä neuvottelijana.

Suomen kannalta asetuksen neuvotteluissa erityisen tärkeää oli talvimerenkulkuun liittyvien erityispiirteiden huomiointi. Neuvotteluissa päästiin sopuun vahvimpiin jääluokkiin kuuluvien jäävahvisteisten laivojen huomioimisesta pysyvällä kompensaatiolla. Lisäksi asetuksessa huomioidaan jäissä navigointi ainakin vuoden 2034 loppuun asti.

- Olen erittäin tyytyväinen, että lähes kaksi vuotta jatkuneen pitkäjänteisen ja aktiivisen vaikutustyön ansioista Suomen viennille elintärkeä talvimerenkulku on huomioitu lopullisessa neuvottelutuloksessa. Se varmistaa, että Suomen kilpailukyky ja huoltovarmuus eivät vaarannu maantieteellisten seikkojen ja sääolosuhteiden takia merenkulkusektorin vihreässä siirtymässä, Elsi Katainen kommentoi Brysselistä.

Talvimerenkulun huomiotta jättämisestä olisi aiheutunut huomattavia kustannuksia Suomelle vuosikymmenten saatossa, sillä jäävahvisteiset laivat kuluttavat enemmän polttoainetta ja nyt hyväksytty asetus tulee nostamaan polttoaineiden hintaa. Mikäli asetukseen ei sisältyisi kompensaatiota suuremmasta polttoainekulutuksesta, suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla kärsisi vientikustannusten noususta.

- Neuvoston kanta olisi huomioinut talvimerenkulun kokonaisuudessaan vain vuoden 2029 loppuun, joten varsinkin jäävahvisteisten laivojen pysyvä huomiointi parlamentin kannan mukaisesti on todellinen voitto. Tämä takaa turvallisen ja kilpailukykyisen laivaliikenteen Itämerellä myös tulevaisuudessa ja laittaa kaikki laivat reilusti samalle viivalle päästövähennystalkoissa, Katainen analysoi neuvottelujen tulosta.

Liikenteen päästöjä on vähennettävä 90 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jotta EU:n ilmastoneutraaliustavoite toteutuu. Merenkulkusektorin on tehtävä tässä oma osansa.  Meriliikenneasetus asettaa yli 50 prosentille EU:n alueella seilaavista tilavuudeltaan suurimman kokoluokan laivoista kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistavoitteet viiden vuoden välein alkaen vuodesta 2025. Tällä ohjataan laivoja käyttämään enenevissä määrin vähähiilisiä ja uusiutuvia polttoaineita.

- Tavoitteenani neuvotteluissa oli kunnianhimoinen ja järkevä lainsäädäntö, jonka avulla sektorin päästöjä saadaan vähennettyä kustannustehokkaasti. Nyt aikaan saatu tasapainoinen lopputulos tarjoaa merenkulkualalle vakaan toimintaympäristön ja selkeän tiekartan siirtymään. Suomessa on loistavaa osaamista laivanrakennuksessa, merenkulun innovaatioissa ja vaihtoehtoisissa polttoaineissa, ja asetus avaakin Suomeen uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä se nostaa sekä bio- että vetypohjaisten polttoaineiden kysyntää, Katainen linjaa.

Meriliikenneasetukselle on tarvetta, sillä edelleen noin 98 % laivoista käyttää fossiilisia polttoaineita. Aikaan saatu neuvottelutulos tekee EU:sta globaalin suunnannäyttäjän merenkulun päästövähennystalkoissa.

Teknisiä tietoja FuelEU Maritimen talvimerenkulkukohdista:

Jääluokka

-IA ja IA Super luokan laivoille tai  saman vahvuisen jääluokan omaaville laivoille 5% pysyvä huomiointi lainsäädännössä (tätä osaa ei siis tarvitse laskea mukaan kasvihuonekaasuintensiteetin vähennystavoitteisiin).

-Tämä voimassa vuoden ympäri.

Jäissä navigointi

-IC, IB, IA tai IA Super jääluokituksen (tai saman vahvuisen jääluokan omaaville) laivoille jäissä navigointiin kompensaatiota ainakin vuoteen 2034 loppuun asti. -Laskukaavalla lasketaan jäissä seilaamisesta johtuva lisäenergiankulutus, jota ei oteta huomioon tavoitteissa. 

Yleistä

-Molemmissa tapauksissa laivoilla on raportointivelvoitteita, jos ne haluavat hakea talvimerenkululle kompensaatiota.

Pitkän neuvotteluprosessin taustaa - ja erityiskiitokset neuvotteluihin vaikuttaneille osaajille 

EU:ssa käydyt niin sanotut Fit for 55-neuvottelut, joihin myös FuelEU Maritime ryhmä kuuluu, ovat pitkät ja raskaat. Merimies-Unioni haluaa antaa erityiskiitoksen hyvään neuvottelutulokseen pääsemisestä entiselle liikenneministerille Merja Kyllöselle, joka havahtui parisen vuotta sitten määrättyjen lukujen paikkansa pitävyydestä. Tilanteesta keskusteltiin Vaasan torilla, jossa puolestaan olivat paikalla europarlamentaarikko Mia-Petra Kumpula-Natri ja Merimies-Unionin puheenjohtaja Kenneth Bondas. Ryhdyttiin toimiin oikeiden lukujen saamimiseksi vauhdilla EU-parlamenttiin. Tilanne oli niin sanotusti päällä, kun eräässä kokouksessa istui Suomen Konepäällystöliitosta pääluottamumies Paavo Leviäkangas, joka työskentelee sähkömestarina Arctian jäänmurtaja Urholla. Paavo katsoi rauhallisesti luvut läpi ja niin saatiin joku tolkku ja viesti parlamenttiin Suomen Merimies-Unionin ja Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Laivanpäällystöliiton johdolla, että mitä suomalainen talvimerenkulku tarkoittaa, eli miten alusten eri jääluokitukset ja koneteho vaikuttavat alusten jäissäkulkukykyyn ja mitkä olisivat sen kustannusvaikutukset suomalaiselle talvimerenkululle. Ilman Paavo Leviäkankaan opastusta lukujen nopea tulkinta olisi jäänyt sikseen - mutta kuten tälläkin kertaa konemies oli paikallaan ja niin päästiin näistäkin jäistä yli että heilahti!

EU-parlamentissa sen jälkeen suomalaisesta talvimerenkulusta ovat käyneet puhumassa myös liikenneministeri Timo Harakka ja ministeriön ihmiset sekä omaa vaikuttamistyötään tehneet suomalaiset europarlamentaarikot sekä Suomen Varustamot ja Suomen Satamaliitto sekä muut lukuisat tahot. Yhteistyöllä eteenpäin - ja hieno tarjontavoitto Suomelle!

Hieman myöhemmin viesti käännettiin vielä englanniksi ja suomalaisesta talvimerenkulusta laadittiin video, jonka englannin kielellä selosti Minna Zitting. Näin suomalaiset päättäjät saivat talvimerenkulusta tietoa vielä konkreettisesti videon kera.