Lauri Ihalainen: Miehistötuen lopettaminen johtaa Suomen lipun alla purjehtivien matkustajalauttojen ulosliputukseen

Julkaistu SDP:n kotisivuilla 15.10.2017

Viime aikoina on käyty tarpeellistakin keskustelua valtion eri yritystukien tarpeellisuudesta. Parasta aikaa yritystukia käsittelee asiantuntijoiden avustamana eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen työryhmä, johon itsekin kuulun. Tavoitteena on muodostaa pidemmän aikavälin tiekartta yritystukien myöntämisen perusteista.

Eräs julkisuudessa esiin nostetuista tuista on tuki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi eli nk. miehistötuki. Miehistötuella pyritään hyvittämään varustamoille Suomen lipun alla purjehtivien alusten suomalaisen miehistön palkkojen sivukuluja. Järjestelmän kokonaiskustannus on tänä vuonna valtiolle noin 100 miljoonaa euroa ja koskee noin 150 alusta Suomen kauppalaivarekisterissä. Tuen rakentamisen ehtona oli, että alan työmarkkinajärjestöjen työvoimakustannuksia leikattiin yli 10%.

Kyse on EU:n sallimasta tukimuodosta, jolla pyritään eurooppalaisten merenkulkijoiden asemaa globaalissa kilpailussa mukavuuslippujen tarjoamaa mahdollisuutta hyväksikäyttää 3. maailman maista tulevaa halpatyövoimaa. Suomalainen merenkulkuosaaminen henkilöstössä ja alukset Suomen lipun alla on nähty osaksi kansallisia vahvuuksiamme kehittyvässä meriklusterissa. Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki. Ruotsissa ja monissa muissa maissa se on nettopalkkamalli.

Matkustaja-aluksiin eli käytännössä Ruotsin ja Viron matkustajalauttoihin kohdistuva miehistötuki on joidenkin toimesta nähty kuitenkin viimeaikaisessa keskustelussa kilpailua vääristävänä ja turhana. Perussuomalaiset ovat tehneet jo lakialoitteenkin matkustaja-alusten miehistötuen puolittamiseksi. Kuitenkin ulkomaiset laivamatkustajat käyttivät vuonna 2016 Suomessa noin 684 miljoonaa euroa pääosin matkailu- ja ravintolapalveluihin.

On totta, että suuren henkilöstömääränsä vuoksi matkustajalautat käyttävät suuren osan miehistötuesta, vaikka suurin osa aluksista on rahtiliikenteessä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa matkustajalauttojen merkitys myös rahtiliikenteelle, vuonna 2014 60% kappaletavaraviennistä kuljetettiin matkustaja-ro-ro-aluksilla. Miehistötuki on kieltämättä valtiolle menoerä, mutta joka on tarpeellinen kilpailussa naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Ruotsin laveamman tulkinnan vuoksi jouduimme vuosi sitten laajentamaan omaa tukeamme. Virolla on taas noin 30% matalampi palkkataso ilman tukeakin.

Valtaosa Suomen ja Viron välisen liikenteen aluksista onkin jo rekisteröity Viroon ja ne käyttävät pääosin virolaista miehistöä. On selvää, ettei miehistötuen poisto siirtäisi risteilyasiakkaita maihin ravintolapalveluita käyttämään. Seuraus olisi se, että nykyiset matkustajalautat ulosliputettaisiin Viroon ja Ruotsiin henkilöstökulujen nousun vuoksi. Tuhansien suomalaisten työpaikat näillä aluksilla katoaisivat.

En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena. Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti miehistötukea karsimaan, vaan pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja, työministeri 2011-2015 ja SAK:n puheenjohtaja 1990-2009