Näkökulma varustamobarometriin: työvoiman saatavuudesta pulaa, mutta esitykset sekamiehityksen lisäämisestä eivät luo alalle myönteistä imagoa hakea töihin

Varustamobarometri julkaistiin Turussa 22. tammikuuta Navigate-messujen yhteydessä. Varustamobarometriin oman kommenttipuheenvuoronsa esitti Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala. (kalvoon voit tutustua tästä linkistä).

Suomen Varustamoiden mukaan talouden yleisen epävarmuuden lisäksi osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella on kasvanut merkittävästi: vuonna 2017 sen arvioitiin olevan 17 prosenttia ja vuonna 2019 jo 60 prosenttia. Prosentit ovat korkeat etenkin siksi, että erityisesti esimerkiksi konepuolella ja laivasähkömiehistä on huutava pula. Tilaisuudessa tuotiin myös esiin, että myös taloushenkilökunnan saanti on vaikeutunut.

Varustamoiden näkemykseen työvoimapulasta on kolikolla kuitenkin toinenkin puoli: jos varustamot vaativat Suomen lipun alla oleviin aluksiin jatkuvasti enemmän sekamiehitystä, siellä ei kohta enää ole tarjolla suomalaisille (EU-miehistö) työpaikkoja, koska työt valuvat EU:n ulkopuoliselle työvoimalle, eli filippiiniläisille. Alusten miehityksillä on siis suuri merkitys työvoiman saatavuudessa tänä päivänä ja tulevaisuudessa.

Mikäli alusten suomalaisen, eli EU-miehistön määrää, yritetään vielä vähentää, ei laivalla ole kohta enää jäljellä töissä kuin suomalainen päällikkö ja konepäällikkö. Tämä ei ole omiaan edesauttamaan merenkulun myönteisen imagon kehittämistä: jos menetämme miehistöpuolen työpaikat, romutamme samalla suomalaisen merimiesosaamisen.

Merenkulussa on siis löydettävä ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiseen muilla keinoin kuin suomalaisten merityöpaikkojen jatkuvalla vähentämisellä. Alan uusille opiskelijoille ja merimiehiksi valmistuville tulee olla töitä tarjolla. Tällä hetkellä niitä onkin hyvin tarjolla, kun työvoimasta on jopa pulaa. Merenkulkuun kannattaa siis hakea töihin, jos alaa kohtaan tuntee kiinnostusta.

Ammatin hyvä puoli ovat monien merimiesten mukaan vapaat: jos teet kymmenen päivää töitä, saat kymmenen vapaata. Järjestelmä johtuu siitä, että merimies on laivalla 24/7 koko törninsä, eli työkeikkansa ajan. Sen jälkeen hän tarvitsee lepoa ja palautumista maissa.

Miten merille voi hakea töihin?

Merille voi lähteä nuorena, mutta myös ”vanhempanakin” töihin, eli merimieheksi on ryhtynyt moni ammatinvaihtaja. Aina on siis mahdollista ryhtyä ”isona” merimieheksi. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä esimerkiksi Rauman merikouluun (Winnova, Rauma) tai Kotkan merikouluun (Ekami, Kotka). Myös Ahvenanmaalla järjestetään omaa merenkulkualan ammatillista koulutusta.

Kannattaa myös muistaa, että nykyisin niin sanottuihin ammatillisiin opintoihin on mahdollista hakea ympäri vuoden 24/7, eikä vain kahta kertaa vuodessa.

Merenkulkualan oppilaitokset tarjoavat myös räätälöityä koulutusta ja joskus riittää, että suorittaa määrätyt kurssit / pätevyydet, jonka jälkeen voi hakea merille töihin.

Ota yhteyttä suoraan varustamoihin!

Kannattaa olla myös suoraan yhteydessä varustamoihin ja kysyä heiltä, onko töitä tarjolla ja minkälaista osaamista sekä pätevyydet tehtäviin vaaditaan. Merimies-lehdessä 4/2019 (sivu 10: Eckerö Linen TV-mainos herätti kiinnostuksen) esiteltiin työntekijä, joka otti TV-mainoksen innostamana yhteyttä suoraan varustamoon ja pääsi sinne talouspuolelle töihin. Aina kannattaa olla siis itse aktiivinen ja ottaa puhelin käteen.

Turun TE-toimistossa toimii merivälitys, jossa on tietoa avoimista työpaikoista. Turussa toimii Suomen ainoa merityönvälitykseen erikoistunut neuvonta.

Merenkulku muutoksen kourissa – onko tulevaisuutta?

Merenkulku – kuten muukin logistiikka-ala – on muutoksen kourissa. Automaatiota kehitetään ja järjestelmiä digitalisoidaan. Tämä ei tule kuitenkaan muuttamaan perinteisen merenkulkualan koulutuksen merkitystä: merenkulkua ja laivatyötä voi ymmärtää vain tuntemalla ympäristön, eli meren. Laivojen automatisaatio - saati täysautomatisaatio - voivat olla vielä hyvinkin kaukaisia hankkeita ja aika näyttää, ovat ne täysin toteutettavissa koskaan esimerkiksi vaativissa valtameriolosuhteissa. Automatisaatio tulee luomaan merenkulkuun myös aivan uudenlaisia työpaikkoja, joita voi tehdä maista käsin. Tähänkin vaaditaan merenkulun ymmärtämistä. Meret kaikkineen ovat tutkimattomammat kuin avaruus tähän mennessä, vaikka merta on yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Tulevaisuudessa meret tarjoavat siis yhä enemmän ammatteja ja toimeentuloa sekä ehkä jopa ruokaa koko maapallon väestölle mm. levien hyödyntämisen myötä.

On myös muistettava, että merenkulku on Suomelle elintärkeä elinkeino, koska tuonnista ja viennistämme yli 90 prosenttia kuljetetaan meriteitse eikä maamme pysty elämään sataprosenttisessa omavaraistaloudessa vaan olemme esimerkiksi elintarvikkeiden ja tuontiöljyn – jota käytetään paitsi polttoaineena, myös teollisuudessa – varassa.